3. huhtikuuta 2013

Norppa etenee.

Ensinnäkin; ette usko kuinka liukkaasti A, the sole survivor for the time being, häviää täältä aamuisin työpaikan turviin ja toisekseen; kukaan ei saa norovirusta ilmeneen valokuvissa yhtä viehättävänä kuin mää. Ei kukaan. Erityislahja anyone?















 
 
Noroviruksen ikävien puolien listaamiseen menis liian kauan, joten kerron hyvät puolet. Kun matot on jo valmiiksi rullalla on helppo tehdä palapelejä. Paljon palapelejä. Meillä on missio tehdä kaikki, mutta psyykettä koettelee muutamat hukkuneet palat. Kun kaupassa käydään pikaisesti juoksujalkaa ja mielessä on vain "-Kaikkee nestemäistä, kaikkee nestemäistä.", niin tervehtymisen tapahtuessa ja ruuan puuttuessa kaapista, voi hyvällä omallatunnolla tilata itselleen Kotipitsaa. Pistin sitten ensimmäistä kertaa elämässäni tilaten pitsaa kotiinkuljetuksella, aika jännää. Kolmas asia on, että saan hyvällä omallatunnolla tehdä toisenkin asian; ostaa kaikki uudet pesuaineet. Niitä on toki mennytkin niin reippaasti, että tarvimme lisää, mutta joitakin aineita on joutunut hommaan edellisen rinnalle, kun kylppärissä vietetyt tunnit on jättänyt syvät sitruunaiset arvet sieluun. Liljankukka tuoksuu tällä hetkellä, koska se ei ole koskaan ennen meillä tuoksunut. Neljäskin asia liittyy tavallaan mattoihin, tai siihen, että kun niitä ei ole nyt lattioilla, niin toi meidän graniitti (...) -lattia nauttii armollisuudessaan ihan uutta arostusta mun silmissä. Siinä ei näy mikään ja sitä voi pestä ihan vapautuneesti. Viides ja ainakin nyt tällä hetkellä mieleeni tulevista asioista viimeinen on mehujäät. Ei mielestäni kaipaa selityksiä.


Ei kommentteja: