Viehättävä vaaleanruskea.

Ihan loistavaa! Juon tässä aamukahviani kaikessa rauhassa ja vain L on hereillä (klo. on 6.30) ja katselee olkkarissa piirrettyjä. Yht'äkkiä meijän vasta talouteen muuttanut telkkarimme (A on halunnut melko pitkään uutta (isompaa) telkkaria (vaikka meillä katsotaan vaan Pikku Kakkosta, no joo ja leffoja) ja nyt tehtiin diili, että jos A saa uuden telkkarin, niin mää saan uuden tv-tason. Tosi kivaa, sillä mää suunnittelin tv-tason ja A tekee sen, ollaan molemmat varsin innoissamme projektista ja tiedoksi kaikille, jotka näkivät kuultovalkoisen TrippTrappimme jälleenmyyntiarvon valuvan sormiemme välistä maalatessamme (isäni maalatessa) sen myrkyn/limen vihreäksi, niin telkka-tasosta tulee saman värinen, valkoisilla, puisilla, vanhanaikaisilla vetimillä varustettuna, jei!) alkoi piippaan ja L sanoi; "-Äiti, miksi tämä sammui?" ja kun menin kattoon, niin telkkarin näytöllä vilkkui; "Olet liian lähellä ruutua!" tms. Wau! L peruutti takaisin sohvalle ja piirretty alkoi taas pyöriin. Eihän tässä tarvi kohta kasvattaa lapsiansa ollenkaan, kun telkkarikin hoitaa jo oman osuutensa. Vielä kun joku alkais piippaan aina jos herkutellaan muuten kun lauantaina, niin hommahan olis jotakuinkin paketissa!

Eilinen oli vähän tylsähkö päivä. L ei olis aamusta halunnut millään lähteä kerhoon, vaan olisi halunnut kuulemma olla vaan kotona. Tämmösiä vaiheita on ollut kyllä ennenkin, kotona marmatetaan, mutta sitten kerholle päästyä ei oo enää mitään ongelmaa ja kotiin ei haluttais lähteä tietenkään millään. Kun mentiin hakeen L:a kerhosta pojalla oli pihamaalla tosi hauskat leikit toisen kerholaisen kanssa, huutelivat koko ajan kun katse oli ulkolelussa toistensa nimeä, tyyliin "-Oothan sääkin vielä täällä, eihän sunkaan äiti oo saanut sua vielä lähteen?!". Kotona L kertoi: "-Ville, Timo ja Kai oli pois kerhosta, niin siksi leikin Matin kanssa ja meillä oli tosi kivaa!" (Nimet muutettu.) Aika raadollista, vaikka lopputulema olikin varsin positiivinen. Ajatelkaas kun joku kaverinne soittais teille: "-Moikka Hanna! Lähtisitkö mun kans elokuviin? Sanna, Minna tai Kaisa ei päässy lähteen, niin soitin sit sulle."  Toisaalta, palkinto se on lohdutuspalkintokin.

Kerhon aikana oltiin käyty ostaan S:n kans kaupasta välipalaa ja saippuakuplia, kun suunnitelmissa oli letkeä päivä pihamaalla. Harmi vaan, että pihassa tehtiin usean miehen voimin pihatöitä. Yhdessä suunnassa rälläköitiin (?) kipinät lentäen, toisaalla lauloi siimaleikkuri ja penkillä lepäsi joku, melko terävän näköinen, sirkkeli. Letkeää indeed. Tungin parit patongin palat suuhuni ja keskellä kipinöitä ja lenteleviä voikukkia ajattelin, että "Ei tässä mitään, onnistuu tää näinkin.". Noin viisi minuuttia myöhemmin kavuttiin lannistuneina kotiin, S:n alettua osoittaan heräävää kiinnostusta juurikin niitä kipinöitä kohtaan. (Mutta nyt on pihassa pöytä ja uudet penkit, niin ulkosyöminen on vieläkin kivempaa!)

S:n päikkäreiden aikana ajattelin värjätä hiukseni, kun havaitsin, että ehkä en kuitenkaan voi kasvattaa sekä hiusväriä että kynsilakkoja pois samanaikaisesti ja hiuskuontaloni alkoi vahvasti näyttään siltä, että joku oman värin kasvatus projekti olisi meneillään ja... hmm... mikäs se sana nyt onkaan... niin joo... - täydellinen. Voi vitsi, hiuksista tuli juuri sellaset kun halusin, melko mieltäylentävää. Tuskin tulette huomaamaan eroa, mutta omaan silmääni muutos on juuri sitä mitä hain, eli hiukan aikaisempaa vaaleammat pituudet ja latvat ja oikea sävykin niissä, mikä on aina plussaa. Ihmkös tuo, kun valitsemani sävy oli Viehättävä vaaleanruskea. Aika paljon lupaileva sävyn väri sanoisinko.

No mutta, nyt on koko sakki jo hereillä ja kohta tarttis olla jo ulkona, kun ollaan sovittu Naapurin Rouvan kans aamu-intervallit. Huoh. Ihme tehoilua.  Illalla onkin sitten mulla ja A:lla treffi-ilta, kun pojat menee mummulaan yökylään. Oikeastihan meillä on kahden meijän kaverin yhteis-valmistujaiset, mutta kun päästään meneen molemmat, niin sillon voi aina aatella sen olevan treffi-ilta. Hauskaa viikonloppua!