Ei.

"Kun minä sanon ei, se myös tarkoittaa ei." Niin määkin ajattelin silloin kun L oli vauva, että kun Ei -sanotaan, niin siitä sitten pidetään kiinni. Ei on ei. Eihän se lapsi ymmärrä mitä Ei tarkoittaa, ellei siitä pidetä kiinni. Niin. Kuten nähtävästi kaikessa muussakin mitä olin päättänyt ennen lasteni syntymää tai ehkä vielä L:n vauva-aikanakin, myös tämä kohta "Ei on ei" on osoittautunut yllättävän joustavaksi. Tässä teille omien havaintojeni ja tiukan itsetutkiskelun jälkeen tehty aukikirjoitus aiheesta Hannan Ei.

"EI!" Tämä valitettavan kovalla volyymilla tuleva huuto pääsee ilmoille silloin, kun pelästyn pahanpäiväisesti ja olen täysin varma, että nyt rakasta lastani sattuu ja pahasti, "Ei" voisi tässä tilanteessa olla myös "Apua!", mutta useimmiten huomaan sen kuitenkin olevan selkärangasta helposti kumpuava ja muutenkin kovassa käytössä oleva Ei. Tilanteita jolloin tämä huuto kajahtaa ilmoille on esimerkiksi, kun lapsi kiipeää laskemaan liukumäkeä, mutta portaitten yläpäässä horjahtaakin ja alkaa kaatumaan taaksepäin, alkaa kinkeämään pois keinusta kesken vauhtien tai kurottelee pöydältä jotain kuumaa. Tämä Ei on se liian äänekäs ja liian yllättävä, joka yleenä säikäyttää lapsen niin, että tämä horjahtaa tai kaatuu, vaikka se ilman huutoa olisi ehkä ollut vältettävissä. Tämä Ei ei ole tarkoitettu niinkään kielloksi lapselle, vaan kielloksi universumille: "EI! Älä satuta lastani!"

"Ei!" Tämä Ei on jämäkkä. Tätä käytetään silloin, kun lapsi tekee jotain niin väärää, että on aivan sama mikä homma äidillä on kesken, hän on sen valmis keskeyttämään pitääkseen huolen siitä, että Ei menee perille ja kielletty touhu loppuu välittömästi. Tämän Ei:n uskottavutta lisää äänenpaino sekä -voimakkuus ja vakava ilme. Tätä Ei:tä käytetään esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: Lapsi lyö tai potkii tai jollain muulla tavoin satuttaa veljeään tai jotain toista lasta. Lapsi puree äitiään tai lapsi hakkaa metalli- tai puuesineellä televisiota ja omalla kohdallani jo usein ennenkin esille noussut asia - ne verhot. Ikinä, koskaan, en ole vain seurannut sivusta kun verhoja kiskotaan alas, vaan menen keskeyttämään sen aina välittömästi.

"Ei saa!" Jos on aikaa sanoa saa -sana Ei:n perään ei voi olla hengen hätä. Tätä ilmaisua käytetään esimerkiksi tilanteissa, joissa heitellään kovia esineitä ympäriinsä tai pieni lapsi kiipeää pöydälle. "Ei saa!":lla pelataan aikaa, kiinnitetään lapsen huomio, että päästään paikalle laukaisemaan tilanne. Yleensä "Ei saa!":ta seuraa "Ei!".

"Hei ihan oikeesti, ei!" Tätä äiti käyttää esimerkiksi tiskatessaan ja katsellessaan kuinka lapset sillä välin heittelevät keittiövälineitä pois keittiön vetolaatikoista tai sohvatyynyjä sohvalta tai silloin, kun äiti koittaa imuroida ja joku käy koko ajan irroittamssa pistokkeen pistorasiasta. Tämä on enemmänkin kehotus kuin käsky. Yleensä tätä käytetään silloin kun jokin ärsyttää äitiä ja äiti haluaisi tämän toiminnon loppuvan, muttei jaksa tai ehdi perehtymään asiaan täysillä, vaan pikemminkin haluaa ilmoittaa pojille, ettei homma ole ok ja äiti toivoisi sen loppuvan ja sikäli äidillä ei olisi just nyt homma kesken, niin äiti kyllä tulisi ja laittaisi stopin moiselle meiningille. Tällä kehotuksella ei ole yleensä pienintäkään vaikutusta.

"Ei." Tämä lakonisella äänellä koko taapero-iän jatkuvasti toisteltu hokema on pääasiassa sanan opettamista lapselle, mitään vaikutustahan sillä ei näyttäisi olevan. Sanaa käytetään sellaisissa yhteyksissä joissa äiti käy hakemassa lasta erinäisistä paikoista pois, tai ottaa häneltä jonkun kielletys asian/esineen kädestä tai suusta pois, tällöin äiti sanaa "Ei" toistelemalla toivoo lapsen joskus ymmärtävän yhteyden Ei:n ja kieltämisen välillä. Tätä Ei:tä käytetään kun taaperoa haetaan vessasta, tyhjennetään nyrkkejä mullasta ja pakataan roskia takaisin roskikseen.

"Ei, ei, älkääs nyt." On yhtä kuin olisi sanomatta yhtään mitään. Äiti ajattelee mielessään, että ei kai toi nyt periaatteessa oo hyvä homma, mutta kun äidillä on lehden luku ja kahvin juonti kesken, niin menkööt nyt. Täytyy sitä kuitenkin jotain mumista, niin voi ajatella tehneensä mielipiteensä selväksi. Tätä äiti tosiaan käyttää silloin kun hän on keskittynyt aivan johonkin muuhun kuin lapsiinsa, mutta huomaa sivusilmällä lasten riehuvan ja juoksevan ympäriinsä. Lapset saavat jatkaa touhujaan niin kauan kuin äidillä menee juoda kahvinsa tai niin kauan, että jompaan kumpaan lapsista sattuu.

"Ärrr! Ei! Lopettakaa heti paikalla! Äiti-monsteri tulee ja nappaa riiviöt syliinsä!" ... Ehkä pahin kaikista. Äidillä on hyvä päivä ja sohvalta hyppivät lapset niin iloisia, että äidin kielto-yritykset menee överiydessään leikiksi. Lapset kikattaa monsteri-äidille ja intoutuvat hyppimään entistä enemmän.

"...(ei)" Yllättävän/valitettavan usein esiintyvä ilmiö; sanaton Ei. Äiti näkee tapahtuvan jotain hiukan kiellettyä, mutta ei jostain syystä jaksa mennä tekemään asialle yhtään mitään, vaan leikkii ettei huomaa koko asiaa, sillä asia on kuitenkin sellainen, että sikäli äiti sen huomaisi, olisi hänen asia nostettava esille. Tälläisiä tilanteita on esimerkiksi jos lapsi tarkoituksella heittelee kylpiessään vettä ympäri kylppäriä, ihan sama, jos äidille tällä tavoin siunaantuu aikaa pukeutua, niin heitelkööt. Tai jos lapsi käy kotipihan puun alla puskapissalla, käykööt, eihän se periaatteessa ole (kaupungissa) ok, mutta pääasia ettei pissaa haalariinsa.

Semmosta, olkaa itsellenne lempeitä, kaikki me joskus lintsataan. Hauskaa viikonloppua!