Manuel.

Noniin, nyt on sitten kuntoiltu, joten voin hyvillä mielin siirtyä laivan buffettiin. Loistavaa.
Koska sillä mun PT:lla (kikatuttaa edelleen joka kerta kun kirjotan ton) on varmaan joku lista, jossa on kohdat "näin markkinoit palveluita sinkuille", "näin miehille ikähaarukassa 50-60" jne, niin koska tipahdin "kotiäiti" -kategoriaan, minulle markkinoitiin Zumbaa, koska sitä vetää tosi kiva Manuel ja se olis varmasti ihan tosi hauskaa. Manuelista kuulemisella oli kuitenkin mun tapauksessa toivottua reaktiota hyvinkin päinvastainen reaktio, ja menin eilen ryhmä-jumpalle Zumban sijaan. Sekin oli kivaa, vaikka oon aina luullut, ettei ryhmäliikunta oo yhtään mun juttu, tietenkään en pysynyt rytmissä ja nopeat jalanvaihdot tuottivat mittavia ongelmia, etureden venytyksessä vaativasta tasapainon ylläpitämisestä puhumattakaan, mutta en ollut asian kanssa yksin ja se lämmitti mieltä.

Kun tänä aamuna sitten paukautin (paukauttamisella viittaan hitaaseen ankkakävelyyn, joka on erityisen hyvin havaittavissa porras-kävelyssä) tapaamaan PT:a huokaisin jo hieman kyllästyneesti, kun naisten pukukopin ovessa oli lappu "Naisten pukeutumistiloissa huoltomiehiä.", "Hohhoijaa," ajattelin, "tuskin moiset Manuelit ja huoltomies -pikkutuhmuudet vetoavat kovinkaan suureen prosenttiin naisväestöstä.", kunnes sitten huomasin, että totta tosiaan, naistenpukeutumistiloissa on huoltomiehiä. Olen kiitollinen, ettei tämä tapahtunut tiistaina kun touhusin sen suihkun starttaamisen kanssa, koska silloin tilanne olisi saattanut olla kuntoilu-innostukselleni hyvinkin käänteentekevä. Lopultahan en nähnyt koko aikana kuin yhden tai kaksi huoltomiestä, jotka epäilemättä olisivat halunneet olla jossain muualla puuhastellessaan omassa nurkkauksessaan selät visusti pukukopeille päin.

Tänään mun piti viedä pojat ekaa kertaa sinne lapsiparkkiin, mutta kun alkuviikosta puhuin yhdelle naapurin tädille suunnitelmistani, niin hän sanoi katsovansa poikia mieluusti sen aikaa. I-ha-na. Veinkin pojat sitten aamulla kyläpaikkaan ja tallustelin salille. On se kyllä aika outoa, kun oon nyt jo kolmena päivänä ollut tollain liikenteessä ihan yksikseni ja varsinkin noin aamupäivällä se tuntui varsin oudolta. Tosi tervetullutta vaihtelua. Ja nyt kun se suihkussa käyminenkin sujuu, niin aika kivaa käydä rauhassa suihkussa aina sen (... vitsi, mää en vaan pysty käyttää sanoja kuten reeni tai kuntoilu, joten sanotaan vaikka) hikoilun jälkeen. Ja ihan vaan perspektiiviä antaakseni, niin, kun mää oon nyt jo reilun kolme vuotta toistellut, että "Ottaisitko maitoa?", "Söisitkö porkkanan?", "Voisitko jo nukkua? ja "Olisitko ystävällinen, etkä heittäisi mitään päälleni?", niin tuntuu aika hulppealta, kun joku (no se PT) avaa mulle vesipullon valmiiksi tarjotakseen vettä. Se jäi päällimmäisenä hymyilyttään tän päivän reenissa. Ja se, että me heitettiin taas ylävitoset. Tällä kertaa olin tosin hieman itsetietosempi, kun osasin sitä jo hiukan pelät.. odottaa

Tänään lähdemme tosiaan reissuun ja huomenna risteilemään. Kolmistaan. S jää mun siskon luokse yökylään risteilyn ajaksi, koska vaikkakin olisi ihanteellista tehdä kaikki aina porukalla, ehkä jopa samalla lauleskellen ja vihellellen iloisesti, niin mää kyllä skippaisin mieluummin koko risteilyn, kun lähtisin sinne S:n kanssa. Laivaristeilyn ohjelmatarjontakaan ei ole vielä ihan S:lle sopivaa piirrustuskilpailuineen ja kasvomaalaukseen jonottelemisineen, niin S:n tuntien, hän ei sen viidentoista minuutin pallomeressä ihmettelyn jälkeen pysähtyisi hetkeksikään, joten, mukavuudenhaluuttani jätän nuorimmaisen reissusta pois. Nyt se on musta vielä edes jollain tasolla ok, kun S on sen verran nuori, vuoden päästä pitänee liputtaa jo urheammin tasapuolisuuden nimeen. Toki olen taas jo syytellyt itseäni ja potenut huonoa omaatuntoa siitä, kuinka S jää silmät vetistäen ja tumput märkinä heiluttamaan kyläpaikan porrastasanteelle kun muu perhe lähtee humputteleen, mutta - elämä kasvattaa. :D (Ja vihjasin siskolleni josko he voisivat viedä S:n vaikka HopLoppiin. Ja eihän S vielä ymmärrä, että me muut lähdetään laivalle. Ja S:lla on varmaan kivempaakin mun siskon luona, kun saa kaiken huomion. Ja kiva, kun L:kin saa kerrankin kaiken huomion meiltä vanhemmiltaan. Ja, ja, ja, mitäs muita puolustuksia mää nyt yön pimeinä tunteina oonkaan kehitellyt.)

Mutta nyt pojat nukkuu ja mun tarttis siivota, pakata ja lukea MeNaiset. Heipparallaa ja leppoisaa extra-vapaata! Höh, sori, ei oo mitään kivoja kuvia.