Niittis-Hanna kuittaa.

Pari päivää sitten keskustelimme mieheni kanssa siitä, kuinka meillä rikkoontuu ja tuhoutuu tavaraa etenkin mieheni mielestä keskimääräistä enemmän. Mieheni, rohkea kaveri kun on, toi esille jopa sellaisen aspektin, että minä liittyisin asiaan jotenkin. Lähinnä hän kai sanoillaan viittasi tapaani olla kiintymättä tavaroihin, ja täten olla pitämättä niistä huolta. Ja tämä kyllä, kieltämättä on täysin totta. (Poikkeuksena sääntöön on kamerani, jota viimeksi sunnuntaina silittelin hellästi uudella Lenspenilläni.) Oli taskussani mikä puhelin tahansa, se on siellä avainten kanssa, oli vaate kuinka uusi vain, en tule pesuohjetta juurikaan vilkaisseeksi ja oli poikien lelu kuinka hieno vaan, tulee sen mielestäni kestää kovuutta, jos ei kestä, vika on lelussa ja se joutaakin roskiin. Puolustuksekseni sanottakoon, että tiedostan kyllä tämän piirteen itsessäni niin hyvin, että en juuri koskaan osta mitään niin kallista, että sen tuhoutuminen jäisi raastamaan mieltäni. (Tämä myös on tavallaan juuri se ongelma.) Keskustelumme lomassa heitin ilmoille ajatuksen, että: "Haluaisitko sää ihan oikeesti, että mää olisin super-järjestelmällinen siivousintoilija, joka aina vaan puunais eikä ollenkaan relais?" Ei, mieheni ei tietenkään halunnut sitä, hän rakastaa minua juuri tällaisenaan. Kunnes mieheni makusteli asiaa yön yli. Eilen hän otti (edelleen, rohkea kaveri, ei voi muuta sanoa) asian varovasti uudelleen käsittelyyn: "Tavallaanhan se olis aika mielenkiintoista testata, miten se sujuis.."

JOTEN, seuraavan viikon kotiamme tulee mopein ja rätein terrorisoimaan Niittis-Hanna. (Niinkuin neat -> niittis, hyvin keksitty, eikö?) Jotta saisitte perspektiiviä perus-Hannan ja Niittis-Hannan erosta, tässä teille lista (Niittis-Hanna tekee listoja ranskalaisin viivoin) asioista mitä Niittis-Hanna tekee, mutta perus-Hanna hyvin harvoin.

Niittis-Hanna mm.:
-laittaa dvd:t ja cd:t käytön jälkeen takaisin omiin kansiinsa.
-petaa sängyn aamulla ennenkuin lähtee edes makkarista pois.
-pitää keittiön siistinä, myös ruokaa laittaessa.
-tyhjentää pöydän heti ruokailun jälkeen, sikäli joku hidastelee, ruokailu saattaa jopa jäädä kesken.
-tyhjentää tiskikoneen heti kun astiat ovat viilentyneet sen verran, että niihin voi koskea.

-perehtyy pyykinpesun syvimpään olemukseen, kiinnittää huomiota jopa värimaailmaan.
-huolehtii miehelleen eväät töihin.
-on tarkka rahankäytöstä.
-säilyttää kuitit.
-pyyhkii pölyt ennekuin tv-tasossa näkyy selvä raja, mihin S:n kädet ylettyvät.
-imuroi seiniä. (Ihan vaan siksi, että olen kuullut kerran jonkun oikeasti tekevän niin.)
-keksii itselleen projekteja, kuten "Kuivakaapin siivous", iltojen ratoksi.
(Joo, mä tiedän, että nämä ovat joillekin ihan tavallisia arjen askareita, mutta mulle tästä tulee raskasta.)

Ja koska minulle on päivänselvää, että en voi voittaa tässä kokeilussa muuten mitään, tulee luonnollisesti myös muiden perheenjäsenten panostaa kokeiluun 100 %:sti. Eli iltaprojekteja on tulossa myös muille, ah, varasto alkaa siivoutumaan jo tätä ajatellessa. Että sikäli minusta ei siis kuulu viikkoon mitään, se johtuu siitä, etten ehdi koneelle kaikelta verhojen silittämiseltä ja sukkien parien kartoittamiselta. Oikeastaan tämä on ihan hauskaa (vielä kun kaikki on ajatuksen tasolla) sillä salaa olen aina ihaillut järjestelmällisiä ihmisiä, jotka sujauttaa kännykän suojapussiin ja taittelee kuitit lompakkoon.

Ja rakkaalle miehelleni terkkuja, sikäli luet tämän jo töissä:

It's on baby, it's so on. <3

(Kuvat otti L, joka ainakin pisti heti merkille eron äidin ja Niittis-Hannan välillä.)